Tiedosta triggerisi, tunne tunteesi

Jos tunnet triggeröityväsi eli saat voimakkaan tunnereaktion, kiukustut, hermostut, jopa raivostut toisen ihmisen sanomisesta tai teosta, pahoitat mielesi toisen mielipiteestä, asenteesta, siitä miten hän ilmaisee itseään tai jokin tapahtuma aiheuttaa sinulle voimakkaan tuntemuksen, on tämä merkki sinulle pysähtyä ja kysyä itseltäsi mitä oikein tapahtui ja miksi reagoit kuten reagoit.

Triggerillä tarkoitetaan jotakin asiaa mikä laukaisee traumaattisen tapahtuman kokemuksen uudelleen. Tapahtuma voi olla jostakin kaukaa lapsuudesta, myös ajasta jolta ei ole säilynyt muistikuvia. Jokin asia saa aikaan ahdistavan muisti- tai tunnetulvan ja joudut reagoimaan siihen sillä hetkellä. Triggeröityminen ei siis tarkoita, että jokin vain ärsyttää sinua tai että olisit hankala ihminen. Vanha tunnehaava aktivoituu ja vaatii sinua reagoimaan, selviytymään tilanteesta. Kehosi ja mielesi saattaa tuntea tilanteen yhtä voimakkaana kuin kokisit alkuperäisen tapahtuman uudelleen.

Näpäytä takaisin tai pakene paikalta

Sisällesi koteloitunut trauma on ehkä opettanut sulkemaan tunteesi ja varustautumaan paksulla haarniskalla. Tai haavasi on saanut sinut syyllistymään ja uhriutumaan, tuntemaan itsesi epäkelvoksi, kun kohtaat erimielisyyttä tai kritiikkiä. Vai kohtaatko maailman piikit pystyssä jatkuvasti taistellen, samalla suojaten haurasta sisintäsi?

Kun kuulet toisen ihmisen sanovan jotain tai luet jotakin omaan ajatusmaailmaasi sopimatonta, huomaat ärsyyntyväsi ja näpäytät sanojalle takaisin, oiot toisen näkemystä, osoitat sanoillasi, miten toinen on totaalisen väärässä, arvostelet hänen sanomaansa, kenties tuomitset sen kokonaan. Tämänkin jälkeen tunnekuohu jatkaa tarinaansa pääsi sisällä, mahdollisesti purat tilanteen vielä ystävälle tai puolisolle ja lisäät kierroksia tuntemuksiisi.
Tai otat toisen henkilön tuomitsevat sanat henkilökohtaisesti sinulle osoitettuina, loukkaannut, pahoitat mielesi, tunnet itsesi huonoksi, et kelpaa. Sanat jäävät mieleesi ja vaivut säälimään itseäsi ja tilannettasi. Ruokit kenties tilannetta vielä lisää muistuttamalla itseäsi vastaavanlaisista tilanteista.

Kenties yrität paeta tunnetta tekemällä jotakin, millä pääsisit tunteesta eroon: ruoka, himourheilu, päihteet, seksi, pelaaminen, shoppailu ym.

Mitä osaa itsessäsi et vielä uskalla kohdata?

Miten me unohdammekin, ettei kukaan toinen ihminen tee asioita minulle, minua vastaan. Hän toimii omasta perspektiivistään ja omien tunteidensa kera, elää omaa elämäänsä sellaisena kuin tahtoo. Eikä hänen tunnereaktiollaan ole mitään tekemistä minun kanssani. Me olemme jokainen vastuussa itsestämme, omista tunteistamme, omasta reaktiostamme. Helposti vain reagoimme sen kummemmin pysähtymättä.

Jos triggeröidyt jostakin, se vain kertoo sinulle itsellesi sen, että osa sinusta tarvitsee yhä parantumista. Se voi olla vaikeaa sulattaa, mutta oikeastihan triggerisi on hyvä asia: viesti sinulle tutkia sitä osaa itsessäsi.

Mitä enemmän tutustut itseesi, opit ymmärtämään mistä olet tähän hetkeen tullut ja miksi olet kokenut matkallasi kaiken mitä olet kokenut, opit myös ottamaan vastuuta itsestäsi ihan uudella tavalla. Opit tarkastelemaan triggeripisteitäsi avoimesti ja rohkeasti, mikä kaikki saa sinut reagoimaan milläkin tavoin. Tunnet omat tunteesi sen sijaan kieltäisit ne tai että heität ne jonkun toisen silmille, purat jonkun toisen päälle ja syyksi.

Traumani on minun, ei kenenkään toisen. Muilla ei ole osaa eikä arpaa minun tunnereaktiooni. Mutta minäkään en ole tunteitteni uhri. On minun tehtäväni selvittää syy reaktiooni ja parantaa itseni siitä.

Kun jokin triggeröi minua ja saan voimakkaan tunnereaktion, on todella helppoa kieltää tunne itseltäni ja pahimmassa tapauksessa kaataa se jonkun muun niskaan. Syytellä, ryöpyttää toista, ikäänkuin se helpottaisi omaa oloa. Mutta toisen ihmisen vähättely tai arvostelu ei vie tunnetta pois. Seuraavassa samankaltaisessa tilanteessa se jälleen ryöpsähtää esiin. Se yrittää kaikin tavoin saada minut pysähtymään ja tutkimaan, mistä tunne oikein on peräisin ja miksi se valtaa minut tällaisissa tilanteissa.

Minä heräsin tutkimaan itseäni vasta myöhään aikuisiällä. Olin siihen asti aivan omien ajatusteni vanki ja koitin kaikin tavoin kontrolloida tunteitani. Syyllistin myös rajusti itseäni ja muita, piilotin käsittelemätöntä vihaa syvällä sisälläni. Itseni läpikotaisin tunteminen ja tunteisiini tutustuminen on vienyt kauan ja polku on ollut kivikkoinen, mutta kaiken sen arvoinen. Tunteet eivät enää pelota, niitä ei tarvitse yrittää jatkuvasti peitellä tai hallita. Paras palkinto tällä matkalla onkin ollut löytämäni lempeys ja armollisuus itseäni kohtaan.

Istu tunteesi kanssa

Seuraavan kerran, kun saat epämiellyttävän tunteen - kenties pelkoa, vihaa, häpeää - voisitko pysähtyä hetkeksi tuntemaan sen? Antaa tunteen tulla ja tarkastella sitä. Olla sen kanssa hetken ja kuunnella, mitä sillä on sinulle kerrottavaa.

Hengitellä ja olla vain.

Havainnoida vain ja kysyä itseltäsi:
Mikä tunne tämä on?
Miltä minusta tuntuu, kun tunnen tämän tunteen?
Voinko olla hetken aikaa tämän tunteen kanssa?
Missä kohtaa kehossani tunne tuntuu?
Milloin olen aiemmin tuntenut tämän tunteen?
Mitä ajatuksia tunne herättää minussa?
Milloin olen aiemmin ajatellut näin?
Mikä tässä on totta?
Kenen ääni kertoo nämä ajatukset minulle?
Voisinko hyväksyä tämän tunteen?

Lempeästi kohdaten. Jos et tällä kertaa vielä pysty hyväksymään tunnetta kokonaan, voitko hyväksyä sen ettet hyväksy sitä?

Tunne on energiaa

Tunteet tulevat ja menevät ja kuuluvat meille. Ne tekevät meistä ihmisiä. Tunne on oikeastaan energiaa, joka kulkee kehossasi ja sen läpi. Sinä et ole tunteesi.
Kehoosi on varastoitunut valtavasti muistoja, tunteita, tapahtumia elämäsi varrelta. Jos niitä ei käsitellä, ne jumiutuvat, lukkiutuvat kehoon. Energia ei virtaa vapaasti. Jumit voivat saada aikaan oikeasti fyysisiäkin oireita, jopa sairautta.

Elämänenergian on tarkoitus virrata meissä, meidän läpi, minusta sinuun ja takaisin. Tunne on energiaa liikkeessä, anna sen virrata sinussa, antaudu sille.

<3 Taru