Riittämättömyyden häpeä – miksi toinen reagoi voimakkaasti, ja miten voit suojautua, jos oma traumasi aktivoituu
Riittämättömyyden häpeä on näkymätön tunnehaava, joka vaikuttaa siihen, miten toinen reagoi riidoissa, kritiikissä ja läheisyydessä. Tässä blogissa avaan, miksi häpeä saa ihmisen vetäytymään, hyökkäämään tai sulkeutumaan — ja miten dynamiikka vinoutuu silloin, kun sinulla itselläsi on traumaa tai tarve turvalliseen yhteyteen. Opit tunnistamaan tilanteet, asettamaan rajat ja suojelemaan omaa hermostoasi ilman syyllisyyttä.
Riittämättömyyden häpeä on yksi hiljaisimmista mutta voimakkaimmista tunteista. Se elää hermoston syvimmisssä kerroksissa. Usein se syntyy lapsuudessa, tilanteista, joissa piti olla liian pärjäävä ja sopeutuva. Silloin syntyy syvä sisäinen viesti: "Minä en riitä. Minussa on jotakin vialla. Jos tämä näkyy, minut hylätään."
Aikuisena kukaan ei tietoisesti ajattele näin. Mutta keho ja hermosto reagoivat edelleen kuin tämä olisi totta.
Miksi toinen reagoi niin vahvasti?
Kun ihminen, joka kantaa riittämättömyyden häpeää, kohtaa kritiikkiä tai edes pienen vihjeen siitä, ettei hän ole riittävä, hänen hermostonsa siirtyy hätätilaan. Riita ei olekaan enää riita, vaan uhka, jossa häpeä voisi paljastua.
Tällöin hänen kykynsä kuunnella, myöntää virheitä, pysyä läsnä tai olla empaattinen heikkenee.
Kun sisäinen paine kasvaa liian suureksi, ihminen alkaa suojautua keinoilla, jotka ulospäin näyttävät kylmyydeltä, hyökkäykseltä tai vetäytymiseltä. Todellisuudessa ne ovat hermoston automaattisia reaktioita: "Pelasta itsesi tältä tunteelta."
Se voi näkyä pitkänä hiljaisuutena, äkillisenä etäisyytenä, ärtyisyytenä, puolustautumisena tai hyökkäämisenä.
Kyse ei kuitenkaan ole vallankäytöstä, vaan häpeän sietämättömyydestä.
Miten tämä dynamiikka vaikuttaa sinuun?
Jos elät läheisessä suhteessa tällaisen ihmisen kanssa, huomaat ehkä vähitellen, että alat itse varoa sanojasi. Ehkä huomaat miettiväsi, miten jokin lauseesi "mahtaa kuulostaa", etteivät hänen tunteensa räjähtäisi. Tai huomaat, että kannat vastuun keskustelujen ilmapiiristä, kun toinen ei kykene ottamaan sitä.
Jos itse kannat omia traumoja esimerkiksi turvattomuutta, pelkoa hylkäämisestä, tarvetta pysyä yhteydessä tai että sinun täytyy olla "hyvä" tai "rauhallinen" jotta toinen ei hermostu, dynamiikka välillänne vinoutuu nopeasti.
Silloin tapahtuu usein näin:
Sinä tarvitset yhteyttä, rauhaa ja vuorovaikutusta, jotta hermostosi tuntisi olonsa turvalliseksi.
Hän tarvitsee tilaa, vetäytymistä ja irtautumista, jotta hänen hermostonsa pysyisi kasassa.
Toisin sanoen:
toisen selviytymisreaktio laukaisee sinun traumareaktiosi.
Ja sinun traumareaktiosi laukaisee hänen traumansa, josta hän yrittää selviytyä.
Tämä on se kohta, jossa suhteen dynamiikka alkaa tuntua epätasapainoiselta. Ei siksi, että kumpikaan olisi "väärässä", vaan koska hermostonne ovat kietoutuneet vahvasti yhteen vaikka puhuvat eri kieltä.
Mitä voit tehdä suojellaksesi itseäsi?
Tärkeintä on ymmärtää, että sinulla on lupa tunnistaa rajasi ja tarpeesi, vaikka toinen olisikin hädässä. Sinun ei tule hylätä itseäsi vain siksi, että toinen ei kykene kantamaan omia tunteitaan.
Tällaisessa tilanteessa sinä voit:
1. Tunnista tilanne rauhallisesti
Sen ei tarvitse olla syyttävää. Voit sanoa esimerkiksi:
"Huomaan, että tämä herättää meissä molemmissa jotain. Pidetään pieni tauko."
Se suojaa sinua joutumasta tilanteen kantajaksi.
2. Ota etäisyyttä ilman rangaistusta
Tauko ei ole rangaistus. Se on tapa palauttaa tasapainoa.
Kun sinä saat hengittää, pystyt näkemään tilanteen selvemmin.
3. Tee rajat näkyviksi
Rajat ovat terveyttä, eivät kylmyyttä.
"En pysty jatkamaan, jos minulle puhutaan näin. Palataan, kun olemme rauhallisempia."
Tämä luo välillenne rakenteen, jota sinä tarvitset ja jota hän voi ajan myötä oppia kunnioittamaan.
4. Älä selitä itseäsi puhki
Häpeäreaktiossa oleva ihminen ei kykene vastaanottamaan selityksiä. Vaikka tarvitsisit ja toivoisit hänen ymmärtävän sinua, selittäminen vain kuluttaa sinun voimavarojasi ja pahimmillaan syventää vinoutunutta dynamiikkaa.
5. Rauhoita oma hermostosi ensin
Hengitä ulos pidempään kuin sisään.
Kosketa omaa rintakehääsi, halaa itseäsi.
Pidä pieni tauko.
Kun rauhoitat itsesi, palaat takaisin paikkaan, josta voit nähdä tilanteen ilman syyllisyyttä tai epätoivoa.
6. Muista: tämä ei kerro sinun arvostasi
Toisen reaktio ei ole viesti siitä, etteikö sinua voisi rakastaa tai arvostaa.
Se on viesti siitä, kuinka paljon häpeä häntä ohjaa.
Kun kaksi traumaa osuu yhteen
Kun sinä kaipaat turvaa ja toinen pakenee, syntyy ristiriita, joka pahimmillaan pyörii jatkuvasti samaa kehää:
Sinä et saa tarvitsemaasi yhteyttä.
Hän ei saa tarvitsemaansa tilaa.
Kumpikin tuntee olonsa väärinymmärretyksi.
Tämän kaavan ymmärtäminen on ensimmäinen askel kohti tervettä dynamiikkaa.
Sinä et voi parantaa toisen haavaa, mutta voit lopettaa sen kantamisen.
Sinä voit tällöin:
rauhoittaa itsesi
tunnistaa, milloin kannat liikaa
vetäytyä hetkeksi
pitää rajasi selkeinä
olla myötätuntoinen itseäsi kohtaan
Tämä ei tarkoita etäisyyttä, vaan se tarkoittaa, että kunnioitat omaa hermostoasi yhtä paljon kuin toisen.
Muista tämä:
Riittämättömyyden häpeä saa ihmisen reagoimaan tavalla, joka hämmentää ja satuttaa.
Mutta sillä ei ole mitään tekemistä sinun arvosi kanssa. Sinun ei tarvitse kadottaa itseäsi tällaisessa tilanteessa.
Voit ymmärtää toista ja silti suojella itseäsi.
Voit myötätunnolla nähdä, mistä hänen reaktionsa tulevat ja silti valita oman rauhasi.
Voit olla läsnä ilman että joudut kantamaan toisen häpeää omilla hartioillasi.
Se on tervettä rakkautta. Se on tervettä itsensä arvostamista.
Ja ennen kaikkea se on turvaa, jonka voit antaa itsellesi.
Jos huomaat, että nämä kuvaukset koskettavat sinua tai suhteenne dynamiikkaa, et ole yksin. Häpeäreaktioihin ja traumatriggereihin ei tarvitse jäädä jumiin eikä niitä tarvitse selvittää yksin.
Tunneterapiassa voimme yhdessä tutkia hermoston reagointia, lapsuudesta opittuja kaavoja ja sitä, miten voit rakentaa rauhaa, rajoja ja turvaa omaan arkeesi ja ihmissuhteisiisi.
Jos kaipaat tukea, lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni.
Lue lisää ja varaa aika täällä.
Sinä saat rakentaa elämän, jossa rauha ei ole poikkeus vaan perusta.